Injektoinnin vaiheet
Injektointiletkun asennuksen periaatteena on letkun sijoittaminen kahden rakenneosan väliin, jolloin rakenneosien välinen sauma voidaan tiivistää injektointiletkun kautta. Bentoniittinauhaa voidaan käyttää varmistuskeinona injektointiletkun yhteydessä. Tähän löytyy myös yhdistelmätuote, HyDra Combiject joka yhdistää injektointiletkun ja bentoniittinauhan. Rakenneosalla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko betonirakennetta tai kalliota, jonka päälle betoninen rakenneosa tullaan valamaan.
Ennen injektointiletkun asennusta tulee varmistua, että alusta jolle se kiinnitetään on puhdas eikä siinä ole irtoainesta. Pinta tulee myös puhdistaa sementtiliimasta, jos tämä on mahdollista. Tässä vaiheessa tulisi myös varmistua myös siitä, että käytettävissä on riittävä määrä tarkoituksenmukaisia kiinnikkeitä, injektointiletkua, syöttöletkua ja injektointirasioita.
Injektointiletku kiinnitetään siten, että se on jatkuvassa kosketuksessa pinnan kanssa, johon se asennetaan. Sopiva kiinnitysväli on yleensä 10 – 15 cm. Letkun sijainti rakenneosan poikkileikkauksessa on tärkeää oikean toimivuuden kannalta. Letkun sijainti rakenneosalla on yleensä sen keskellä. Kuitenkin, kun leveys ylittää 60 cm, kiinnitetään letku 25 cm päähän vettä vuotavan pinnan puolelle.
Injektointiletkun (injektointijakson) pituudeksi suositellaan 10 – 12 metriä. Injektointijaksot tulee limittää vähintään 15 cm. Esimerkiksi tunnelirakenteissa voi olla eduksi pystyä injektoimaan jopa 20-30 m kerrallaan, tällöin sopiva tuote on sertifioitu Hydraproof X100 joka on testattu jopa 30 m asti. Huomioon tulee myös ottaa mahdolliset risteävät rakenneosat (esimerkiksi seinä), jottei injektointiletkun ulostulo jää niiden taakse tai liian lähelle.
Ulostulona letkuille voidaan käyttää syöttökartiota tai syöttöletkua.
Ennen injektoinnin aloittamista on hyvä varmistua siitä, että käytössä on kyseiseen kohteeseen sopiva injektointiaine. Märkiin ja vettä vuotaviin halkeamiin suositellaan PURhartseja tai akryylihartseja, kun taas voimakkaisiin liitoksiin sekä pienien tyhjiöiden täyttämiseen suositellaan epoksi-hartseja. Injektointi tulisi tehdä mahdollisimman pitkän ajan kuluttua betonoinnista. Tällöin hydrataatiolämpö on poistunut betonista ja kutistumaa on jo tapahtunut.
Saumaa on tarkkailtava mahdollisten vesivuotojen varalta. Etenkin virtausnopeuden tarkkailu on tärkeää. Virtausnopeuden ollessa suuri, saattaa injektointimassa huuhtoutua pois ennen kovettumistaan. Tässä tapauksessa on ennen injektointia joko poistettava virtaava vesi tai tiivistettävä ulkopinta massalla tai pikalaastilla.
Injektoinnin aikana on erityisen tärkeää seurata paineen kehitystä. Paine kertoo, mitä rakenteen sisällä tapahtuu, kun sinne pumpataan injektointimassaa. Kun paine on pieni pumppauksen aikana, on rakenteen sisällä tyhjää tilaa jäljellä. Tällöin pumppaamista tulee jatkaa. Paineen kasvaessa riittävän suureksi letkun toisen pään ollessa tukittu, voidaan olettaa, että injektointimassa on tukkinut tyhjän tilan rakenteen sisältä. Jos paine kasvaa heti injektoinnin alussa suureksi, on injektointiletku todennäköisesti tukossa tai syöttöletku ei ole yhteydessä varsinaisen injektointiletkun kanssa.
Injektointimassaa pumpataan kunnes se tulee ulos letkun toisesta päästä. Tällöin letkun toinen pää tukitaan toisella injektointinipalla.
Jokaisen letkun injektoinnin jälkeen täytetään injektointipöytäkirja. Injektointipöytäkirjaan tulee merkitä: urakoitsijan nimi, injektoijan nimi, päivämäärä, injektointipöytäkirjan numero, letkun tiedot, injektointiaineen menekki, lopetuspaine, injektointiin käytetty aika, injektoinnin aikaiset ja jälkeiset huomiot.
Käyttökohteet
- Työsauman tiivistys
- Vesitiiviin betonirakenteen liittymä vanhaan rakenteeseen
- Reunapalkin levennys
- Liikuntasauman varmistus
- Vesitiivis elementtisauma
- Läpivientien tiivistys
- Jälkiasennetun läpiviennin tiivistys
- Koneperustuksen kiinnityksen varmistus