Jälkihoitoaineet

Valettu betoni on jälkihoidettava eli pidettävä kosteana ja suojattuna, koska betonin kovettuminen vaatii kosteutta ja liian nopea kuivuminen kasvattaa halkeiluriskiä.

Jälkihoitotoimenpiteet riippuvat valetusta betonirakenteesta, sen koosta ja muodosta, käytetystä betonilaadusta sekä ympäröivistä olosuhteista (lämpötila, ilman vaihtuvuus yms). Tyypillisiä jälkihoitomenetelmiä ovat valetun betonipinnan kastelu ja peittäminen muovilla tai ruiskutettavien jälkihoitoaineiden levitys tuoreelle betonipinnalle.

Jälkihoitoaineet muodostavat betonin pintaan tiiviin kalvon joka estää veden haihtumisen betonipinnalta. Ruiskutettavan jälkihoitoaineen valinnassa tulee huomioida tuleva betonin pinnoitusmenetelmä. Vahapohjaiset tuotteet on mahdollista poistaa vain sinkopuhaltamalla. Jälkihoitoaineita, jotka eivät muodosta varsinaista kalvoa vaan toimivat betonin kanssa yhdessä, ei tarvitse poistaa, vaan ne toimivat pohjusteena pintakäsittelyaineille.

Bro-Cure jälkihoitoaine

Silikaattipohjainen jälkihoitoaine joka estää veden haihtumisen betonin kriittisen sitoutumisvaiheen aikana. Soveltuu käytettäväksi juomavesirakenteissa.
Tuotekoodi Nimi Pak. Lava Lisää tarjouspyyntöön
114323 Bro-Cure jälkihoitoaine , vesipohjainen, 12-15 m2/l 25 l 600 l
pak
Lisää
Lisätty  tarjouspyyntöön!
Koriin lisäys epäonnistui.

PROTECSOL® GE 08 jälkihoitoaine

Parafiinipohjainen jälkihoitoaine joka estää veden haihtumisen betonin kriittisen sitoutumisvaiheen aikana.
Tuotekoodi Nimi Pak. Lava Lisää tarjouspyyntöön
114307 Jälkihoitoaine Protecsol GE08 parafiinipohjainen 30L/astia 30 l 720 l
pak
Lisää
Lisätty  tarjouspyyntöön!
Koriin lisäys epäonnistui.
Brocure ruiskutus

Betonin jälkihoito

Valettu betoni on jälkihoidettava mikä tarkoittaa betonin pitämistä kosteana ja suojattuna, koska betonin kuivuminen ja varsinkin liian nopea kuivuminen kasvattaa kutistumahalkeiluriskiä. Kutistuma on betonin luonnollinen ominaisuus, joka liittyy kuivumiseen sekä sementin reaktioihin. Kutistuman pääasiallinen syy on kuivuminen. Veden poistuminen pienentää betonin tilavuutta, mikä johtaa aina kutistumaan. Kutistumista ei pystytä poistamaan kokonaan, mutta sitä voidaan vähentää merkittävästi jälkihoidon avulla.

Betonin kutistuminen on lähes riippumaton jälkihoitoajan pituudesta. Kun jälkihoito lopetetaan, niin tapahtuu kuivumiskutistuminen eli betoni kutistuu veden haihtumisen seurauksena. Kuitenkin mitä pitempään esimerkiksi laattarakenteita jälkihoidetaan sitä paremmin ne tulevat kestämään kutistuman aiheuttamat jännitykset. Betoni on lujempaa kestämään kuivumisesta aiheutuvat jännitykset, koska haihtuminen alkaa jälkihoidon ansiosta myöhemmin.

Jälkihoidon toimenpiteet riippuvat kohteesta eli betonirakenteen koosta ja betonilaadusta sekä ympäröivistä olosuhteista kuten lämpötila, ilmankosteus, ilman vaihtuvuus ja niin edelleen. Jälkihoito tulee aloittaa välittömästi betonoinnin jälkeen, jotta mahdolliset plastiset ja myöhemmät kuivumiskutistuman aiheuttamat halkeilut saataisi minimoitua. Plastinen kutistuma on betonin kutistumaa, joka tapahtuu vaakatasossa ja johtuu veden haihtumisesta muutaman tunnin sisällä valusta. Jälkihoitoaika on yleensä kolme vuorokautta, mutta pakkas-, kulutus- tai kemiallisten rasitusten alaiseksi joutuvilla rakenteilla sen tulee olla minimissään seitsemän vuorokautta. Vasten muottia olevissa pinnoissa kosteus säilyy itsestään, mutta avoimena olevat yläpinnat on kasteltava valua seuraavina päivinä.

Jälkihoito tulee aina suunnitella ja toteuttaa tapauskohtaisesti, koska esimerkiksi veden haihtumisen nopeuteen vaikuttavat ilman lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, betonipinnan lämpötila sekä tuulen nopeus.

Peittäminen muovikalvolla

Huolellisesti suoritettu betonipinnan peittäminen on hyvä jälkihoitomenetelmä. Betonin pintaa ei tarvitse kastella lisää, koska betonista haihtuva kosteus tiivistyy muovin sisäpinnalle, kunhan peittäminen on tehty mahdollisimman nopeasti valun jälkeen ja muovipeiton saumat on teipattu tiiviisti tai ilmavirran pääseminen muovin alle on muilla keinoin estetty. Tuuliset olosuhteet esimerkiksi holvivalujen yhteydessä hankaloittavat merkittävästi menetelmän käyttöä, kuten myös runsas jatkoterästen ja läpivientien määrä.

Kastelu vedellä

Betonipinnan jatkuva kastelu on paras tapa saavuttaa betonin kovettumisen vaatima kosteus, jolla tarkoitetaan sitä, että betonin kosteus pysyy sopivana kovettumisreaktion aikana ja lujuus voi kehittyä. Plastisten kutistumahalkeamien estämiseen sitä ei voida käyttää, koska kastelu (sumuttaminen) pystytään aloittamaan vasta, kun vesi ei huuhdo enää sementtiä ja hienoainesta irti betonipinnasta. Menetelmän huonoja puolia ovat sen vaatima suuri työmäärä, soveltumattomuus talviolosuhteisiin sekä pinnan heikon kerroksen muodostuminen. Viileä vesi jäähdyttää betonin pintaa ja voi näin synnyttää halkeilua aiheutuvia lämpötilaeroja.

Jälkihoitoaineet

Nestemäisten ruiskutettavien jälkihoitoaineiden tarkoituksena on muodostaa betonin pintaan kalvo, jonka läpi vesi ei pääse haihtumaan. Jälkihoitoainetta on siis levitettävä riittävästi, jotta pinnalle syntyvä kalvo on yhtenäinen. Jälkihoitoaineiden käyttö on tehokas jälkihoitomenetelmä, joka mahdollistaa jälkihoidon myös plastisen kutistuma- 11 halkeilun kannalta riittävän aikaisessa vaiheessa. Varhaisjälkihoitoaineita käyttäen betonin jälkihoito pystytään aloittamaan jo betonin tiivistämisen yhteydessä ja jatkamaan sitä heti pinnan hierron jälkeen varsinaisilla jälkihoitoaineilla.

Jälkihoidon edut

  • Parantaa pinnan lujuutta ja kulutuskestävyyttä
  • Parantaa pinnan tiiviyttä
  • Vähentää pinnan pölyävyyttä
  • Pintalattian tarttuvuus alustaan paranee
  • Parantaa päällystettävyyttä
  • Vähentää halkeiluriskiä 

Palvelemme numerossa
0207 430 890